Lyhyt vastaus on tietenkin kyllä – mistä tahansa tuotteesta saadaan luksustuote, jos vain halutaan. Mutta entä jos et haluakaan sellaista ennätystenkirjan maailman kalleinta jäätelöä, joka on kääritty lehtikultaan ja tarjoillaan käsintaotusta hopeakiposta? Vaihtoehdot eivät suinkaan lopu tähän, vaan marketin mitäänsanomattomille puikoille ja tuuteille on olemassa ihan oikea vaihtoehto, joka ei suinkaan ole vain lottovoittajien saavutettavissa.
Jäätelöhän oli alkujaan luksustuote valistusajan Euroopassa. Tuolloin se kuitenkin muistutti enemmänkin mehujäätä tai sorbettia, sillä maitoa siinä ei ollut. Oli miten oli, jäätelön korkea status johtui kuitenkin siitä, että pakastimia ei ollut, joten jäätelön valmistaminen oli pitkä, kallis ja monivaiheinen prosessi. Vain rikkaimmilla oli varaa hankkia jäätä kylmästä Pohjolasta, ja sen jälkeen jäätä piti säilyttää maakellarissa mahdollisimman viileässä, jotta sen sulaminen olisi mahdollisimman hidasta. Jäätelö olikin paremman väen harvinainen herkku, jota tarjoiltiin vain erityisissä tilaisuuksissa ja vieraiden vaikuttamiseksi.
Arjen pieniä luksuksia
Nykyaikana jäätelöä on toki helpommin saatavilla, mutta kaikille ei riitä se tavallinen. Erilaiset nautiskelijat haluavat varmistaa, että jäätelö on ennen kaikkea elämys siinä missä jokin hyvä tuoksu. Esimerkiksi Armanin status perustuu siihen, että se valmistetaan korkealaatuisista raaka-aineista, sen tekijät ovat vain ammattilaisia, tuotetta ei valmisteta massatuotantona ja sen on alun alkaenkin tarkoitettu vain erityisiin tilaisuuksiin. Armanin kaltaisen luksustuoksun ei myöskään tarvitse mainostaa itseään kovinkaan aggressiivisesti, vaan pelkkä nimen kuuleminen saa kuluttajan asennoitumaan siihen luksustuotteena.
Luksusjäätelön kohdalla tilanne on sama: se on arjen pieni luksus. Ei kukaan esimerkiksi haise Armanilta joka päivä, joten miksi syödä kallista luksusjäätelöä päivittäin. Tuotteen status luksustuotteena perustuu nimenomaan tähän.
Arvoa saa, kun tekijä on intohimoinen ammattilainen
Kun puhutaan erityisen laadukkaasta jäätelöstä, suomalaisten mieleen tulee yleensä ensimmäisenä gelato ja se, että tarkoittaa jäätelöä italiaksi. Gelato eroaa jäätelöstä kuitenkin parinkin asian kohdalla: gelato on kuitenkin ilmavampaa ja se valmistetaan aina täysmaitoon – kermaa siinä ei koskaan ole, mutta tavallisessa kaupan kermajäätelössä sitä on vähintään 8 prosenttia.
Luksuksen takuu on aina käsityöläisyys. Hyvästä kannattaa maksaa – varsinkin, kun tietää tasan tarkkaan, kuka jäätelön on valmistanut: näin kehut ja parannusideat löytävät takuulla oikeaan osoitteeseen. Artesaanijäätelöiden tekijöille jäätelö on paljon muutakin kuin vain myytävä tuote: se on taiteenlaji, jolla säväytetään ja luodaan jotain piirun verran hienompaa.
Hyvän artesaanijäätelön tunnistaa myös siitä, että sen säilyvyys on huono. Aitoa italialaista gelatoa ei ole tehty säilytettäväksi kuin vain muutama päivä. Tämä takaa myös sen, että ostajana saat aina hyvinkin tuoretta jäätelöä; usein jopa samana aamuna tehtyä.
Vaikka Italia onkin tunnettu gelatoistaan, kotimaassaan jäätelöön suhtaudutaan nimenomaan herkkuna. Annoskoot ovat pieniä, jotta artesaanijäätelöä voidaan myydä kuluttajalle sopivaan hintaan. Jäätelöä myös arvostetaan Italiassa hieman eri tavalla: sitä ei syödä kesälomalla päivittäin, vaan se on arvostettu jälkiruoka esimerkiksi ravintolaillan päätteeksi.